tiistai 21. toukokuuta 2013

Taas on pitkä aika edellisestä kirjoituksesta. Perhe-elämä vie yllättävän paljon ihmiseltä aikaa..
Alfin kanssa on jatkettu koti tottistelua. Harmi sinänsä ei olla päästy ihan kunnolla porukassa treenaamaan.
BH-koe meillä olisi tavoitteena. Voi jestas mikä työ minulla on edessä. :D Tai välillä se tuntuu siltä, että ei tästä tule yhtään mitään.
Kyllähän tuo tottelee käskyjä. Luokse tulo on upeaa, ei voi tuomari ainakaan sanoa ettei tulisi innoissaan ja viivyttelemättä. Seuraaminen sujuu, mutta kontaktin pysyminen joskus haastavaa, käännöksissä herpaantuu keskittyminen ja käännökset eivät ole kovin teräviä. Odottaa kyllä paikallaan, katse harhailee. Liikkeestä myös jää paikalleen, mieluummin istuma-asentoon. Tuo viimeksi puhumani seisten odottaminen ei ole onnistunut kunnolla vielä.
Periaatteessa tällä hetkellä en pidä mahdottomana BH-kokeessa tuota tottis osioo, mutta kaupunkiosio tuntuu kaikista haastavimmalta. Toisen koiran ohitus on edelleen hankalaa ja kauempaa ohitus onnistuu hyvin, mutta lähempää ei. Rähinä on mahdotonta välillä. Ei kuule eikä näe. Ihmisten kohtaaminen on Alfille muuten ok, mutta on hieman liian innokas. Idealla: "Rakastan kaikkia, mutta en ymmärrä ettei kaikki rakasta minua"
Mutta, treeniä treeniä. Kyllä tämä tästä!
Mutta kaikinpuolin minulla on juuri sellainen koira jonka minä tarvitsen.. <3



3 kommenttia:

  1. Kiva kuulla kuulumisia sieltäpäin! :) Hienoa kuulla, että olette aktiivisia harrastelijoita! Eiköhän ne ohituksetkin ala sujua, kun vain jaksaa itse panostaa ja olla pitkäjänteinen sekä antaa koiran kasvaa. Oletko ajatellut opettaa jotain sijaistoimintoa (esim. katsominen), jota voisit hyödyntää ohituksissa? Kirjasesa nimeltä "feisty fido" on aika hyvin selitetty askel askeleelta, miten ohitukset saa koiran kanssa kuriin pitkäjänteisellä koulutuksella.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, pitääkin etsiä käsiin tuo kirja. Jos sieltä löytyisi. Lähinnä olen koittanut hakea tilanteita joissa toinen koira on kauempana ja siinä hakea sitten niitä onnistuneita kontakteja ja seuraamisia. Sitten aina lyhentänyt etäisyyttä kun sujuu. Joskus päästään jo niin, että koira menee ohi aika läheltä eikä Alf sano mitään. Lelu/keppi toimii yllättävissä tilanteissa. Eli leikitän Alfia niin että se kiinnostuu mahdollisimman vähän toisesta koirasta. Mutta mitä lähempää joudutaan ohittamaan sitä todennäköisempää on, että rähinää tulee ja herra on kireä kuin viulunkieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki lelulla voi ohitukset suorittaa, jos on varma siitä ettei koiraa kiinnosta muu kuin se lelu. Huono puoli siinä on se, että lelu kiihdyttää sitä koiraa, ja on entistä suurempi riski myös siihen, että koira kiihtyy vieraasta koirasta helpommin ja nopeammin. Itse olen siis tuon sijaistoiminnon kannalla, kun koiralla on joku todella varma toiminto, se alkaa automaattisesti tarjota sitä tilanteessa missä se ei tiedä mitä sen kuuluisi tehdä. Tsemppiä :)

      Poista